Muunnokset

Tanit

Silver tan, (si/t)

at/at B/* C/* d/d p/p
at/a B/* C/* d/d p/p
at/at B/* C/* D/* p/p (dove tan)
at/a B/* C/* D/* p/p (dove tan)

Kasvatustietoa kuvien alapuolella.

Lk silver tan uros Rapunzel's Requiem
Kasv. & om: Anniina Tuura
Kuva: Arttu Väisälä

Lks silver tan uros SNL Ch Rapunzel's Teliko
Kasv. & om: Anniina Tuura
Kuva: Arttu Väisälä

Huomaa runsas tan korvien takana.

Rapunzel's lk silver tan naaraat
Kasv. & om: Anniina Tuura
Kuva: Arttu Väisälä

Teksti: Anniina Tuura. Julkaistu aiemmin osana punasilmäisiä tan-muunnoksia kertovaa artikkelia, Haisulit 1/09.

Yleistä

Silver tan (si/t)

at/at (tai at /a) B/* C/* d/d p/p Ln/*
at/at (tai at /a) B/* C/* D/* p/p ln/ln
at/at (tai at /a) B/* C/* d/d p/p ln/ln
at/at (tai at /a) B/* C/* d/d p/p Ln/* (vaalea d/t)

Silver tan on punasilmäisistä tan-muunnoksista haastavin. Pyrkimyksenä on yhdistää mahdollisimman standardinmukainen vaalea silver selkäväri mahdollisimman punaiseen tan-vatsaväriin. Tämä ei ole mitenkään helppoa. Tavoitteeseen voi pyrkiä useaa eri tietä – periaatteessa useampi genotyyppi mahdollistaa halutun lopputuloksen.

Tavanomaisin keino on yhdistää punasilmäisyys blue taniin. Tämäkään ei ole aivan yksiselitteistä, sillä blue tan voi olla genotyypiltään joko d/d tai ln/ln (tai molempia yhtä aikaa). Näistä d/d tuottaa silver tanille halutun jäänsinisen selkävärin tummine pohjaväreineen, mutta samalla tan-väristä tulee varsin hailakka. ln/ln tuottaa usein kokonaisuutena paremman tuloksen, mutta tällöin selkäväristä joutuu hivenen tinkimään. Leaden saa kyllä aikaan hyvin vaalean silver-värin, mutta kylmä sininen vaikutelma jää useimmiten puuttumaan eikä ln/ln silver taneilla ole silveriltä toivottua tummaa pohjaväriä. Koska tummaa pohjaväriä ei kuitenkaan standardissa vaadita, leaden on silver tanin kasvatuksessa erittäin käyttökelpoinen, sillä se ei juurikaan vaalenna tan-väriä. Näin ollen leadenilla on mahdollista saada aikaan hyvinkin näyttävä lopputulos, jossa vaalea silver yhdistyy rikkaan punaiseen tan-vatsaväriin. Myös molempien geenien yhdistelmä tuottaa silver tanin, mutta tällöin sillä voi olla yhdistyneenä kummankin genotyypin huonot puolet...

Toinen tapa on ryhtyä jalostamaan dove tania mahdollisimman vaaleaksi. Tälläkin tavalla saadaan aikaan standardin vaatimuksiin sopiva silver tan, mutta genotyyppi kärsii dove tanin ongelmista (tummuu iän myötä, jauhoisuus), ja sillä on hyvin vaikea saavuttaa aivan niin vaaleaa selkäväriä kuin diluutiolla tai leadenilla tanin kärsimättä.

Leadenilla aikaansaatu silver tan on selkäväriltään varsin ”vakaa”, mikä on yksi tämän genotyypin hyviä puolia. Se ei juurikaan pyri tummumaan tan-värin mukana, toisin kuin d/d tai vaaleaksi jalostettu dove tan. Syystä tai toisesta at/* B/* C/* D/* p/p ln/ln vaikuttaa olevan selkäväriltään aina suurin piirtein saman näköinen riippumatta siitä kuinka tumma tai vaalea tan sillä on. Tämän genotyypin kanssa onkin helpompi keskittyä jalostamaan vatsaväriä mahdollisimman rikkaan punaiseksi. Aivan optimaalinen silver-selkäväri ei näin ole mahdollinen, mutta leadenilla pääsee lähelle tanin kärsimättä, ja kerran ”luotuna” selkäväri myös pysyy suunnilleen halutunlaisena ilman ihmeempiä kikkailuja. Unohtaa sitä ei tietenkään sovi.

Useat mahdolliset genotyypit rajoittavat käytettävien ulkosiitosten valikoimaa. Suositeltava on oikeastaan vain silver tan x silver tan, mahdollisesti käyttäen (samaa genotyyppiä olevaa) self silveriä tarvittaessa. Sopivien jalostuseläinten puutteessa voi käyttää dove tania, champagne tania tai blue tania.

Silver tan ei siis ole helpoimmasta päästä muunnoksia. Se on kuitenkin erittäin näyttävä ja kaunis, sekä satiinina että ei-satiinina – ehdottomasti vaivan arvoinen.