Genetiikkaa

Genetiikan ABC

Teksti ja kaaviot: Tiina Kuusama

Taulukkolaskenta

Aikaisemmissa risteytysesimerkeissä tutkittiin vain yhden geenin periytymistä (A ja a). Jos kuitenkin haluaisimme tutkia mitä tulee esim. kahdesta A/a P/p agoutista ei ole millään muotoa järkevää alkaa piirtämään nuolikaavioita. Sen sijaan taulukoiden avulla homma sujuu kohtalaisen helposti.

Yhden geenin periytyminen

Otetaanpa vielä alun esimerkit. Ensimmäisessä meillä oli A/A agouti uros ja a/a black naaras.

Geenivaihtoehdot, jotka isä voi antaa kirjoitetaan yläriville. Emän antamat geenivaihtoehdot taas kirjoitetaan vasemmalle:

Koska isä voi antaa poikasilleen vain A:n ja emo vain a:n, tulee taulukosta tämän näköinen:

Sitten täytetään taulukko:

Seuraavassa esimerkissä oli kaksi Aa agoutia. Molemmat vanhemmista voivat tällöin antaa poikaselle A:n tai a:n. Täytetäänpä ne taulukkoon:

Jokaiselle vaihtoehdolle tulee siis oma lokeronsa. Täytetään seuraavaksi poikasten saamat vaihtoehdot:

Jokainen lokero tarkoittaa yhtä mahdollista väriä, joka poikueeseen voi syntyä. Jokaiseen lokeroon täytetään vain yksinkertaisesti ne geenit, mitkä kyseisessä lokerossa vanhemmilta tulee.

Aa agoutista ja aa blackista tulisi seuraavanlainen taulukko:

Todennäköisyydet

Taulukosta näkee siis mitä värejä on mahdollista syntyä poikueeseen (toisen esimerkin tapauksessa agoutia ja blackia). Lisäksi taulukosta näkee prosentuaaliset todennäköisyydet. Tässä tapauksessa agouteja syntyisi 75% ja blackeja 25%. Prosentuaaliset todennäköisyydet toimivat vain teoriassa. Tällaiset prosenttimäärät näkyisivät vasta, kun samasta yhdistelmästä teetettäisiin satoja poikasia. Käytännössä sattumalla on suuri vaikutus. Esim. esimerkkimme poikueeseen voisi syntyä vaikkapa vain agouteja tai vain blackeja, tai viisi blackia ja vain yksi agouti.

Jonkinlaista osviittaa prosentuaaliset todennäköisyydet kuitenkin antavat. Jos todennäköisyydet ovat 50% ja 50%, poikueeseen syntyy luultavasti molempia värejä. Jos kuitenkin jollekin värille todennäköisyys on 6% tai jopa 2%, ei välttämättä kannata odottaa kyseisen väristä poikasta siihen poikueeseen. Eihän sen syntyminen ole mahdotonta, vain hyvin epätodennäköistä.

Kahden geenin periytyminen

Dove on geneettisesti aa pp. Nyt haluaisimme yhdistää kaksi A/a P/p agoutia (jotka ovat esim. agoutin ja doven risteytyksestä). Miten tämä sitten toimii? Edelleenkin merkitään isän antamat geenivaihtoehdot ylös ja emon antamat geenivaihtoehdot vasemmalle. Nyt kuitenkin isä voi antaa kumman tahansa omista geeneistään sekä A-lokerosta että P-lokerosta. A-lokerosta isä voi antaa A:n tai a:n, ja P-lokerosta P:n tai p:n. Nämä täytetään taulukkoon seuraavalla tavalla:

Eli geeneistä muodostetaan kaikki mahdolliset eri yhdistelmät.

Emo antaa omat vaihtoehtonsa. Täytetäänpä nekin taulukkoon:

Poikasten geenien täyttäminen sujuu seuraavalla tavalla:

Taaskin poikasille täytettiin poikasen kohdalla olevista isän ja emon lokeroista niissä olevat geenit. Tässä esimerkissä poikasiin tuli huomattavasti laajempi värikirjo:

• agoutia (useammalla erilaisella geneettisellä koodilla: A/A P/P, A/a P/P, A/A P/p ja A/a P/p. Osa poikasista kantaa siis a:ta, osa p:tä ja osa molempia)
• argentea (tätäkin kahdella eri geneettisellä koodilla: A/A p/p ja A/a p/p. Osa argenteista kantaa siis a:ta)
• blackia (tätäkin kahdella eri geneettisellä koodilla: a/a P/P ja a/a P/p. Osa blackeista kantaa siis p:tä)
• dovea (a/a p/p).

Esimerkin agouteista, argenteista ja blackeista ei pysty millään päättelemään mikä poikanen kantaa mitäkin geeniä, koska vain dominoivat (eli peittävät) geenit näkyvät päällepäin. Prosentuaaliset mahdollisuudet tässä poikueessa ovat: agouti 56,25% (9/16), argente 18,75% (3/16), black 18,75% (3/16) ja dove 6,25% (1/16).

Tällaisella taulukkoperiaatteella voidaan laskea mitkä tahansa yhdistelmät.

Taulukkoon täytyy merkitä kaikki lokus-lokerot, joista kummallakin vanhemmalla on resessiivisiä geenejä (paitsi jos molemmilla on samat). Muita lokuksia ei tarvitse merkitä.

Jos molemmilla vanhemmilla on jostakin lokus-lokerosta samat resessiiviset geenit (esim. molemmilla on aa) niitä ei tarvitse merkitä taulukkoon. Kaikilla poikasilla on silloin joka tapauksessa myös samat resessiiviset geenit.

Käytännössä yksittäiset resessiiviset geenit voivat kulkeutua hyvinkin monen sukupolven takaa, ja niin hiiri, jolla ei ole yhtäkään punasilmäistä hiirtä sukutaulussaan voikin saada punasilmäisen jälkeläisen.

Osaan 3: Sukupuolisidonnaiset, letaalit ja muuntelijageenit

Takaisin alkuun