Lyhytkarvainen fuzzy merkitään lk fz, pitkäkarvainen pk fz jne.
fz/fz
"Turkin tulee olla tasainen ja tiivis pehmeä kihara. Peitinkarvoja on normaalia vähemmän. Viikset kiharat. Arvostelussa tulee ottaa huomioon fuzzyn vaikutus turkin pituuteen ja satiinikiiltoon. Virheitä: kaljut alueet, huomattavan ohut turkki tai avoin ja harva turkki."
Kasvatustietoa kuvien alapuolella.
Fuzzy on resessiivinen kiharakarvainen turkkimuunnos, jota tuotiin Suomeen vuonna 2010 Hollannista ja Puolasta. Fuzzy erottuu tutummasta astrexista siten, että voimakkaan laineikkaan turkin sijaan fuzzylla on tiheämpi ja tiiviimpi pehmeä "afro" kihara, muistuttaen tiivistä lampaan villaa. Satiini ja pitkäkarvaisuus erottuvat fuzzylla heikommin kuin astrexilla.
Fuzzy-geenin tieteellinen symboli on Sgk3fz. Hiiriharrastuksen parissa käytetään vain symbolia fz. Sgk3-lokuksella on useita muitakin fuzzya muistuttavan fenotyypin tuottavia alleeleja, mutta sitä, onko näitä liikkeellä laboratorioiden ulkopuolella, ei voida varmasti tietää. Fuzzy on spontaani mutaatio.
Muunnos on täysin resessiivinen ja se voi yhdistyä muihin turkin laatuun ja pituuteen vaikuttaviin ominaisuuksiin. Eri yhdistelmät merkitään turkkimuunnosten lyhenteiden yhdistelmin: Lyhytkarvainen satiini fuzzy merkitään lks fz, pitkäkarvainen fuzzy pk fz, lyhytkarvainen satiini abessinialainen fuzzy lks ab fz, jne.
Kaikki turkkimuunnosten yhdistelmät eivät kuitenkaan ole järkeviä, vaikka ne mahdollisia ovatkin. Astrex ja fuzzy tuottavat yhdessä kiharan hiiren, josta astrexin tunnistaminen ei enää onnistu kovin helposti. Abessinialaiselta fuzzylta taas puuttuu turkin pyörteiden ja harjanteiden selkeys. Satiini ja pitkäkarvaisuus voivat hyvässä tapauksessa olla toimiviakin fuzzyyn yhdistettynä, mutta satiini voi myös ohentaa fuzzyn turkkia eikä pitkäkarvainen fuzzy ole kovin näyttävä harvahkon pitkän karvansa vuoksi. Paras pohja näyttelytason fuzzylle onkin lyhytkarvainen fuzzy.
Fuzzya voi kasvattaa fuzzy x fuzzy -yhdistelmin, tai tehden välillä ulkosiitoksia toivotun värisiin hyvän tyyppisiin lk hiiriin. Yhdistettäessä lk:n kanssa syntyy ensimmäisessä polvessa yleensä vain lk poikasia, jotka kantavat fuzzya. Kun fuzzy-kantaja yhdistetään jälleen fuzzyn kanssa, saadaan fuzzy ja lk poikasia suhteessa 1:1.
Fuzzy poikaset ovat tunnistettavissa viimeistään 2 vrk iässä kiharista viiksistään. Myöhemmin ne erottuvat ei-fuzzyista myös selvästi viivästyneen turkin kehityksen osalta. Fuzzy poikasten turkki on hyvin ohut, ja kehittyy tuuheammaksi vasta useiden karvanvaihtojen myötä.
Mikäli poikueessa on sekä fuzzyja että ei-fuzzyja poikasia, on syytä huomioida, että fuzzy poikaset kasvavat hitaammin. Jos tarkoitus on kasvattaa pelkästään fuzzyja, sekapoikueet kannattaa karsia pelkästään fuzzya sisältäviksi, jolloin poikaset kehittyvät tasaisesti ja saavat riittävästi maitoa. Fuzzy hiiret kirivät ei-fuzzyt sisaruksensa kasvussa kiinni vähitellen vieroitusiän jälkeen ja kasvavat normaalin kokoisiksi hiiriksi.
Joskus yksittäinen fuzzy-poikanen voi jäädä selvästi kehityksessä jälkeen myös fuzzy-sisaruksistaan. Nämä yksilöt tulee karsia pois, sillä ne eivät ole elinkelpoisia. Syytä näihin satunnaisiin kehityshäiriöihin ei toistaiseksi tunneta. Jotkin fuzzyt tuntuvat olevan hieman alttiimpia myös erilaisille iho-oireille, joten valikoiva jalostus on tärkeää myös muunnoksen terveyden kannalta.
Luovutusikäisistä fuzzy poikasista voi toisinaan olla hyvin vaikea varmasti sanoa ovatko ne satiineja ja/tai pitkäkarvaisia. Turkki voi vielä luovutusiässä olla niin ohut ja lyhyt, ettei mahdollisesti kehittyvä pitkä turkki erotu ‐ aikuisenakin pitkäkarvaisella fuzzylla saattaa erottua vain melko harvakseltaan pitkää peitinkarvaa. Satiinikiilto voi joskus erottua nuorella fuzzylla, toisaalta "väärät positiiviset" satiinin tunnistukset pelkän turkin perusteella ovat suurin piirtein yhtä yleisiä, etenkin ohut turkin tyyppi tuntuu joskus olevan hämäävän kiiltävä olematta silti satiini. Luotettavimmin satiini on määritettävissä hampaista: satiinien yläetuhampaat ovat valkoiset, kun taas ei-satiineilla on keltaiset yläetuhampaat.
Fuzzyn ilmiasu vaihtelee laajalti. Haastateltujen lähteiden mukaan ilmiasun ääripäissä on kyse ainoastaan valikoivasta jalostuksesta. Eri alleelien mahdollista osuutta fenotyyppeihin ei silti täysin voi sulkea poiskaan.
Ilmiasun yhdessä ääripäässä on se fuzzy, joka on kuvattu standardissa: lyhyt, tiheä ja tiivis kihara turkki, joka kehittyy tiiviimmäksi ja kiharammaksi karvanvaihtojen myötä. Fuzzyn jalostaminen tätä vastaavaksi vaatii työtä, vaikka satunnaiset onnenkantamoiset ovat tietenkin mahdollisia. Jalostuksessa kannattaa valita jatkoon mahdollisimman tiheä- ja tiivisturkkisia fuzzyja.
Tavallisia virheitä ovat erittäin ohut turkki sekä toisaalta harvana ja avoimena sojottava epäsiisti turkki, joka usein on myös pitkähkö (olematta kuitenkaan pitkä). Näistä jälkimmäistä pitäisin vakavampana virheenä. Nämä virheet tuntuvat myös periytyvän vahvasti. Vahvasta periytymisestä huolimatta samaakin ilmiasua olevien fuzzyjen yhdistelmistä voi haastateltujen lähteiden mukaan syntyä sekä standardinmukaisia että erittäin ohutturkkisia fuzzyja.
Ilmiasun toisessa ääripäässä on käytännössä karvaton hiiri, jota hiiriharrastuksen parissa muualla maailmassa kasvatetaan nimellä "fuzzy hairless". Fenotyypiltään tällainen hiiri on muutoin kuten heterotsygootti nakuhiiri, mutta fuzzylla on aina viikset. Täysin karvaton "fuzzy hairless" ei ole muutoinkaan: se näyttää nakulta, mutta on kauttaaltaan silkkisen ohuen nukan peittämä, kuonossa ja hännän juuressa on hieman selvemmin karvoitusta.
Mielenkiintoista kyllä, MGI kuvaa juuri tällaista fenotyyppiä tavallisesta fuzzysta eroavan alleelin Sgk3fz-ica kohdalla:
20-30 vrk ikään mennessä heikko alikehittynyt karvoitus katoaa etuosasta alkaen ja poikaset jäävät karvattomiksi.
Seuraavien 4-5 kuukauden aikana kehittyy 2-3 karvan kasvusyklin myötä harvoja fuzzy karvoja, tämän jälkeen aikuiset hiiret ovat karvattomia lukuun ottamatta tupsumaista karvoitusta kuonossa ja joitain lyhyitä karvoja hännän juuressa.
Oli karvattoman fuzzyn genetiikka mitä hyvänsä, näiden kasvattamisesta kiinnostuneen kannattaa lähteä valikoimaan mahdollisimman ohutturkkisia yksilöitä ja astuttaa näitä keskenään. Satiini ja astrex voivat auttaa turkin ohentamisessa edelleen yhdistettynä fuzzyyn.
"Fuzzy hairless" olisi meillä Suomessa varmaankin näyttelytettävissä karvattomana hiirenä, mikäli yksilö on riittävän karvaton. Karvattoman rotumääritelmä ei vaadi hiiren olevan täysin naku, vain mahdollisimman karvaton.
Koska fuzzyn turkki kehittyy hitaasti, voi olla hyvä rauhassa odotella näyttelyttämisen kanssa kunnes hiiri on saavuttanut kunnollisen turkin tiheyden ja kiharuuden. Karvanvaihdot tekevät toisinaan fuzzyn näyttelyttämisestä turhauttavaa, mutta näinhän asia on monen muunkin muunnoksen kohdalla.
Ennen näyttelyä kannattaa kiinnittää huomiota fuzzyn kynsiin, sillä joillain fuzzyilla on taipumus kasvattaa pitkiä kynsiä. Tätä on syytä tarkkailla myös näyttelyiden ulkopuolella, jotta liian pitkiksi kasvaneet kynnet eivät haittaisi hiirtä. Normaalia pidemmiksi kasvavat kynnet tuntuvat olevan kytköksissä harvahkoon ja pitkähköön fuzzyn turkin laatuun.
Fuzzyn tiheä ja kihara turkki kerää myös sisäänsä hienojakoista roskaa. Tumma turvepöly erottuu häiritsevästi vaaleasta turkista, vaalea purupöly taas tummasta turkista. Tämä kannattaa huomioida näyttelylaatikon kuiviketta valittaessa. Mörtti-Röpö tai Toalätt -kuivike ovat fuzzylle hyviä valintoja.
Fuzzy näyttelytetään luokassa MUUT (= muut turkkimuunnokset), jossa se kilpailee rop-sijoituksista, championpisteistä ja VV-pisteistä aivan kuin se olisi jo varsinaisessa standardissa. Kaikkia mahdollisia turkkiyhdistelmiä ei kuitenkaan kilpailuluokissa arvostella: arvosteltavien rotujen ulkopuolelle on SNL:n hallituksen päätöksellä jätetty mm. astrex fuzzy sekä abessinialainen fuzzy.