Muunnokset

Varjostukselliset ja pointilliset

Burmese, (bur)

a/a B/* c^ch/c^h D/* P/*

"Burmesen tulee olla koko vartaloltaan kuten vaalea chocolate. Pointit, jotka ovat hyvin tumman ruskeat, lähes mustat, ovat kuten siamesella. Ei varjostuksia. Silmät mustat."

Kasvatustietoa kuvien alapuolella.

Kaikilla kuvien hiirillä voisi olla vaaleampi vartalo, jotta pointit erottuisivat paremmin.
	lk bur naaras Rapunzel's Lonely At The Top kasv., om. & kuva: Anniina Tuura (Klikkaa kuva suuremmaksi.)
	Lk burmese uros Rapunzel's The Measure Of A Man Kasv, om. & kuva: Anniina Tuura
	Lk burmese naaras Dragon's Anya Returns To Full-Throttle Vengeance Kasv.: Tuire-Sini Tukiainen Om. & kuva: Anniina Tuura
	Lk burmese uros Rapunzel's Who Mourns For Morn? Kasv, om. & kuva: Anniina Tuura Tämä burmese on perussävyltään liian tumma, mistä syystä pointit eivät enää erotu.

Yleistä

Burmese kuuluu pointillisiin muunnoksiin, joilla ei ole varjostuksia. Sen voisi kuvailla olevan kuin himalayan, jolla on vaalean suklainen vartalon väri valkoisen sijaan ja hyvin tumman suklaiset pointit. Burmesen yleisimpiä virheitä on liian pieni pointtien ja vartalon värin väriero. Yleensä niin että vartalo on liian tumma, jolloin pointit eivät erotu kunnolla. Vaikka burmesen väritys on suklainen, se ei ole chocolaten kaltainen lämpimän ruskea, johtuen c-lokuksen resessiivien vaikutuksesta punaiseen, lämpimään pigmentointiin.

Burmesea kutsutaan monissa yhdistyksissä yhdysvalloissa (ja jossain australialaisessakin) nimellä siamese sable. SNL päätyi käyttämään nimeä burmese kahdesta syystä: nimeä "siamese sable" pidettiin harhaanjohtavana, sillä nimi toi mielikuvan muunnoksesta, jossa olisi yhdistynyt sablen ja siamesen varjostukset TAI jonka geneettisellä taustalla olisi jotain tekemistä sablen kanssa ja gerbiiliyhdistyksellä oli vastaavan oloisesta muunnoksesta jo nimeä "burmese", joten lainaus oli helppoa.

Genetiikkaa

Burmese on geneettisesti musta hiiri, jolla on c-lokuksessa yksi chinchillageeni c^ch ja yksi himalayangeeni c^h. Muiden c^h -heterotsygoottien tavoin burmesella on pointit, mutta ei varjostuksia. C-lokuksen (virallliselta nimeltään "tyrosinase", sijaitsee kromosomissa 7) burmesen tekevien geenien viralliset nimet ovat Tyr^c-ch (tyrosinase; chincilla), ja Tyr^c-h (tyrosinase; himalayan) jotka molemmat ovat spontaaneja, vanhoja mutaatioita. Chinchilla-mutaatio raportoitiin vuonna 1922, himalayan-mutaatio vuonna 1959.

Mustan hiiren väri muuttuu vartaloltaan vaalean suklaiseksi chinchillan ja himalayanin yhteisvaikutuksesta: chinchillahan muuttaa mustan valemustaksi/suklaaksi eli sepiaksi, himalayan pouolestaan vartaloltaan valkoiseksi, vain äärialueiltaan seepiaa vaaleammaksi pigmentoiduksi hiireksi. Burmesen kohdalla vartalon väri on lopputulokseltaan kutakuinkin näiden välimaastossa. Pointit eli värilliset ääreisosat johtuvat himalayanin lämpöriippuvaisesta pigmeentin tuotannosta: hiiren kylmemmissä osissa on enemmän pigmenttiä.

Geneettisestä taustastaan johtuen burmese ei periytä puhtaasti. Burmesen kohdalla syynä on se, että muunnos on heterotsygootti c-lokuksessa. Kaksi burmesea keskenään astutettaessa poikueessa syntyy keskimäärin 2/4 burmesea, 1/4 siamesea ja 1/4 seepiaa.

Vähän käytännönläheisemmin

Burmese ei ole koskaan ollut kovin suosittu muunnos, johtuen hyvin pitkälti sille tyypillisistä ongelmista vartalon värin ja pointtien värieron aikaan samisessa. Koska vartalon väriin siameseilla voi vaikuttaa jalostamalla muuntelijoita (ks. siamesen sävyerojen vertailukuva), saman voi loogisesti olettaa koskevan myös burmesea. Burmesen jalostukseen kannattaakin valita siameseja, joilla on näyttävät pointit, mutta joiden vartalon väri on mahdollisimman vaalea.

Varsinaisessa kasvatustyössä toimiva yhdistelmä on burmese x burmese, kiinnittäen huomiota vartalon ja pointtien värin kehitykseen. Pointtien vahvistamiseksi toimiva ulkosiitos on aiemmin mainitun kaltainen hyväpointtinen, vaaleavartaloinen siamese seal point.

Burmese on taipuvainen tummumaan iän myötä ja tähän ominaisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota jalostuksessa. Burmese ei ole kovin käyttökelpoinen muunnos ulkosiitokseksi muille, ellei tarkoituksena ole saada aikaan blue burmesea, bur x siamese blue point -yhdistelmällä aloittaen.

Tyhjästä nyhjäisten

Burmesea varten tarvitaan mustalle hiirelle chinchilla- ja himalayan-diluutiot. Himalayanin saa helposti siamese seal pointilta, mutta chinchilla saattaa olla hankalampi.

Mikäli mistään ei ole saatavilla burmesea, kannattaa ensin yrittää etsiä blue burmeseja, joiden kanssa saisi jo ensimmäisessä sukupolvessa burmesea yhdistämällä blue burmesen ja siamese seal pointin.

Blue burmesenkin täysin puuttuessa burmeselle tarvittava chinchillageeni c^ch pitää hankkia joltain muulta muunnokselta.

Kaikkein paras vaihtoehto olisi tietenkin seepia. Seepia on self black hiiri, jolla on kaksoisannos chinchillageeniä. Väri on huono black / tumma suklaa, tunkkainen ja vailla self chocolaten lämpöä. Seepiaa saattaa syntyä chinchillan, grey agoutin ja black foxin kasvatuksessa, joten kannattaa kysellä näiden muunnosten kasvattajilta. Seepian ja siamese seal pointin yhdistelmästä syntyy koko poikueellinen burmeseja.

Vaikka toisin voisi kuvitella, chinchilla ei ole hyvä vaihtoehto c^ch:n hankinnalle. Ensinnäkin chinchilloilla on a-lokuksessa joko valkovatsainen agouti A^w tai black-and-tan a^t (tai molemmat), eikä valkoista vatsaa todellakaan halua vaivoikseen burmesen kasvatukseen. Parempi, muttei hyvä, vaihtoehto olisi grey agouti, mutta senkin mukana tulee ongelmia: nimittän A. Agoutiversio burmesesta ei ole kovin mieltä ylentävä tai kaunis muunnos. Se muistuttaa lähinnä ruskeaa grey agoutia, eivätkä pointitkaan erotu kunnolla.

Chinchillageenin voi saada myös black/blue/chocolate/lilac foxilta, mutta samalla saa myös poistettavaksi valkoisen vatsan.

Se, mitä ensimmäisestä siamese x c^ch/c^ch -yhdistelmästä saadaan, riippuu chinchilloidusta muunnoksesta. Jos alkuperäinen yhdistelmä on siamese (a/a B/* c^h/c^h D/*) x grey agouti (A/* B/* c^ch/c^ch D/*), syntyvät poikaset ovat ei-agoutia kantavia tikattuja burmeseja. Kun yhdistät kaksi "agouti burmesea", saat joitain burmeseja (joilla on haluttu a/a) ja muita värejä mm. siameseja, jauhoisia agoutipohjaisia siameseja, "agouti burmeseja", silver agoutia ja seepiaa.

Jos pyrit saamaan aikaan burmesea ja ainoana keinona löytyy mustan ryhmän fox (joka EI ole beige tai bone fox, jolla ei ole chinchillaa vaan äärimmäiset diluutiot!). Astuta keskenään fox (a^t/* c^ch/c^ch) ja seal point siamese (a/a c^h/c^h) ja saat burmesea. Suurin osa, mahdollisesti kaikki jälkeläiset ovat foxattuja, riippuen fox-vanhemman a-lokuksen geeneistä. Astuttaessa kaksi tällaista keskenään, pitäisi tuloksena olla myös kunnon burmeseja. Riippuen tietenkin geenipelistä...

Jatkojalostuksen kannalta on parasta välttää mahdollisimman pitkälle foxattujen burmesejen käyttöä jalostustyössä.