Muunnokset

Rodut

Lyhytkarvainen satiini, (lks)

Go/* re/re sa/sa (Fr/* Fz/* ca/ca)

"Erittäin kiiltävä turkki, jossa on satiininomainen tai metallinhohtoinen kiilto. White tunnetaan nimellä Ivory ja sen tulee olla mahdollisimman valkoinen."

Kasvatustietoa kuvien alapuolella.

	Lks fawn naaras Kasv. & om: Tia Vento Kuva: Anniina Tuura
	Lks sable naaras Evening Star's Amber Ornament Kasv. & om: Carita Tiikkainen Kuva: Arttu Väisälä Tällä hiirellä on sablen tyypillinen virhe - vaaleampi kuono. Selän varjostus voisi myös olla tummempi.
	lks pink eyed ivory uros Dragon's I Got You Kasv: Tuire-Sini Tukiainen, om: Tia Vento Kuva: Anniina Tuura Oikein hyvätyyppinen lks pei uros.

Yleistä

Satiinihiiren karvat ovat onttoja, josta johtuu tälle turkkimuunnokselle ominainen kiilto. Satiini on resessiivinen ominaisuus ja parhaan karvan saa yleensä yhdistämällä satiinia satiiniin. Vaikka satiini onkin "joko on tai ei ole" -muunnos, kiillon tasossa on pieniä, mutta havaittavia eroja. Kasvattajan tavoitteena onkin saada aikaan paras mahdollinen kiilto. Mainitut erot eivät kuitenkaan johdu siitä, että hiiri olisi "enemmän satiini" tai "vähemmän satiini", vaan turkin yleiskunnosta. Kannattaakin muistaa, että hiiri joko on satiini tai se ei ole satiini. Turkin yleiskunnon lisäksi hiiren väri vaikuttaa siihen, kuinka hyvin satiinius näkyy. Lyhytkarvaisia satiineja kasvattaessa on hyvä kiinnittää huomiota turkin yleispituuteen, sillä lks näyttää parhaimmalta oikean lyhyellä karvanpituudella.

Genetiikkaa

Satiinilokuksen tieteellinen nimi on "forkhead box Q1" ja itse satiinigeenin (tieteellisemmässä kielenkäytössä satiinialleeli) on "Foxq1^sa". Geenin lyhyempi nimi on "satiini" ja symboli "sa". Geeni sijaitsee kromosomissa 13.

Hivenen käytännönläheisemmin

Vaikka lks-hiiriä voikin kasvattaa menestyksellisesti yhdessä lk:n kanssa, parhaiden värien aikaansaamiseksi ne on hyvä eriyttää omaksi linjakseen. Satiiniefekti (satiinisaatio) muuttaa värisävyä jonkin verran, joten hyvänvärisen satiinin ja hyvänvärisen ei-satiinin yhdistelmästä saattaa tulla vähemmän mukavia yllätyksiä. Tämä johtuu siitä, satiinilla hyvän sävyn aikaan saamiseksi tarvittavat muuntelijat ovat hiukan toisia, kuin hyvän sävyn aikaan saamiseksi tarvittavat ei-satiinilla.

Jotkut muunnokset hyötyvät selvästi satiiniudesta. Näihin muunnoksiin kuuluu fawn, sable(t), chocolate, siamesemuunnokset sekä tan-muunnokset. Sablen ja tanien kohdalla satiini antaa lisää syvyyttä vatsan värille. Punainen on mielenkiintoinen tapaus satiiniudesta hyötymisen osalta. Kun red on tarpeeksi tumma, satiini syventää väriä entisestään - liian vaalea red voi kuitenkin päätyä näyttämään vielä vaaleammalta.

Agouti ja cinnamon yleensä kärsivät satiiniudesta, sillä satiiniefekti tummentaa hiiren yleisväriä ja saa hiiren vaikuttamaan raskaammin tikatulta kuin todellisuudessa onkaan. Satiinius muuntaa valkoisen värin norsunluuksi eli virallisemmin "ivoryksi", joten muunnokset joissa valkoinen on merkittävässä osassa (kuten marten sable ja chinchilla) voivat nekin kärsiä satiiniefektistä.

Mustan hiiren turkki on luonnostaan hyvin kiiltävä, joten blackilla satiinius näkyy yleensä vain vatsan alueella. Mitä parempi pigmentti mustalla hiirellä on, sitä hankalampaa on erottaa toisistaan lk black ja lks black. Parhaimmin pigmentoituneilla ero on nähtävissä lähinnä hiireltä löytyvistä tankarvoista - jos niitä on.

Satiinimyyttejä

Satiinista liikkuu erinäisiä "myyttejä", tai paremminkin turkkimuunnokseen ja satiinigeeniin liittyviä väärinkäsityksiä.

"Kaksi satiinia yhdistämällä tulee pienempiä poikasia." - Tämä myytti on peräisin ajalta, jolloin satiini oli vielä uusi mutaatio ja kasvattajien käyttöönsä saamien ensimmäisten satiinien tyyppi tai koko ei olleet aivan parhaita. Huonon tyypin ja koon poisjalostaminen vei aikansa, mutta näistä ajoista on nyt kulunut jo puoli vuosisataa ja suuri määrä hiirisukupolvia.

Huomautettakoon kuitenkin, että satiinigeeniin liittyy immuunikato-ongelmaa, jonka vuoksi satiinit voivat olla hivenen pienempiä kuin ei-satiinit. Tämä ominaisuus ei kuitenkaan "keräänny" eli pienennä satiinihiiriä sukupolvi sukupolvelta.

"Älä koskaan yhdistä kahta satiinia!" - Miksi ihmeessä ei? Satiini ei ole letaaliominaisuus, eikä se aiheuta luonne- tai rakenneongelmia. Kaiken kukkuraksi väitteessä ei ole geneettisessä mielessä muutenkaan mitään järkeä. Koska satiini on resessiivinen ominaisuus, kaikilla satiinihiirillä on "tupla-annos satiinigeeniä" eli ne ovat sa/sa. Kahden satiinin yhdistelmä ei tee hiirestä "enemmän satiinia". Astuttamalla sa/sa -hiiren toisella toisella sa/sa -hiirellä saa yksinkertaisesti aikaan koko poikueellisen satiineja. Hiiret itse eivät eroa sa/sa x Sa/sa tai Sa/sa x Sa/sa -yhdistelmistä syntyneistä. Pitää toki paikkansa, että sa/sa -hiirillä on hiukan heikompi immuniteettitaso, mutta tämä ominaisuus ei poistu kahden satiinin yhdistämistä välttämällä, eikä pahene satiini x satiini -yhdistelmillä.

"Parhaan satiinikiillon saa aikaan yhdistämällä aina satiinin satiinia kantavaan ei-satiiniin." - Väitteen mukaan toimimalla ei saa aikaan parempia satiineja, ainoastaan vähemmän satiinihiiriä poikueisiin.

"Satiinia kantava hiiri on puolisatiini" - Ei ole. Se on ei-satiini, joka kantaa satiinia. Ilmiasu ei eroa millään tavalla homotsygootista ei-satiinista (eli hiirestä, joka ei ole satiini, eikä kanna satiinia).

Muita satiinigeenejä?

Satiini / sa ei ole ainoa olemassaoleva geeni, joka tuottaa satiininkaltaista karvaa, mutta on hyvin epätodennäköistä, että kasvattajilla olisi käytössään näitä "muita satiinigeenejä". Vaikka olisikin, niiden käyttökelpoisuus on kyseenalaista. Näihin geeneihin kuuluu:

- Satin-like (sal), "satiininkaltainen", säteilyttämällä aikaansaatu resessiivinen mutaatio. Toisinaan heterotsygootin (Sal/sal) -hiiren voi erottaa ulkonäöltään homotsygootista ei-satiininkaltaisesta (Sal/Sal) hiirestä.

- Skin/coat color 40 (skc^m40Jus), kemikaalein aikaansaatu resessiivi, joka tuottaa epänormaalia karvan keratiinia. Tunnetaan myös nimellä "satin^m1Jus".

- Velvet coat (Ve), "samettiturkki", säteilyttämällä aikaansaatu semidominantti. Tuottaa "rasvaisen näköisen" turkin, jota ei voi erehtyä pitämään satiinina, sillä turkki näyttää likaiselta.

- Greasy (Gs), "rasvainen", spontaani sukupuolisidonnainen semidominantti. Gs tuottaa kiiltävän turkin, mutta myös ongelmia. Homotsygoottina (sukupuolisidonnaisena tätä esiintyy vain naarailla) se voi aiheuttaa sekä monivarpaisuutta että yhteen kasvaneita varpaita, sekä kissan tabbyn kaltaista väritystä. Gs/Y -hiirten (uroksia) turkki sekä näyttää että tuntuu öljyiseltä ja niiden väritys on tavallista tummempi.