Hiirten kasvatus - perusteet

Poikasten karsiminen

Poikuesisarukset, ikä n. 5 vrk. Maidonsaanti ei ole ollut tasaista, joten toinen on jäänyt kasvussa jo nyt pahasti jälkeen.
Kuva Inka Karhukorpi.
(Kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi.)

Kun hiiriemo saa poikasia, tulee niitä yleensä n. 10-18 kpl. Tämä johtuu siitä, että luonnossa hiiri on monen saalistajan ruokaa. Hiiripoikueesta neljän viikon ikäiseksi selviää vain muutama poikanen, vaikka niitä olisikin syntynyt yli kymmenen.

Koska ihminen on ottanut hiiren elätikseen, huolehtinut sen lämpöiseen ja turvalliseen terraarioon, on poikasten karsiminen hänen vastuullaan. Jos kaikki poikaset jätettäisiin emon huolehdittaviksi, olisivat kaikki - emo sekä pennut - vaarassa kuolla. Kaikille ei kertakaikkisesti riitä maitoa, saati sitten emolle energiaa huolehtia poikasistaan kunnolla. Kasvattajalla, joka teettää hiirellään pentuja, on vastuu eläinten hyvinvoinnista.

Jos poikuetta ei karsi, joutuu ikävien tosiasioiden eteen. Emo erittäin todennäköisesti kuolee rasitukseen. Tämän ovat monet aloittelevat kasvattajat huomanneet, sellaisetkin, jotka eivät vielä karsimisesta vielä kuulleetkaan. Kyse ei siis ole maallisesta ihmisen tavoittelemasta vallasta saada aikaiseksi ylihiiri, vaan karusta todellisuudesta sekä rakkaudesta hiireen. Kukaan meistä ei halua nähdä hiiren kärsivän.

Noin vuorokauden ikäisiä nakkeja 11 poikasen poikueesta. Kuvassa jälkeenjääneet ja yksi norminakki verrokkina. Tämän takia varsinkin iso poikue kannattaa tarkistaa ekan vuorokauden aikana ja poistaa heikoimmat poikaset heti. Toisen lopullisen karsimisen voi tehdä sitten parin päivän päästä.
Kuva Inka Karhukorpi.
(Kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi.)

Poikueeseen jätettävien poikasten määrä vaihtelee tilanteesta, mutta sopivana pidetään 2-6 poikasen jättämistä poikueeseen. On tiedettävä (tai arvioitava) emon imetyskyky ja hoitotaito. Monelleko hiirenalulle se on kykenevä järjestämään oivan kodin. Karsiminen tulisi tehdä ennen poikasten ehtimistä viikon ikään. Kaikkia ei tarvitse karsia samalla kertaa, vaan sen voi tehdä kahdessakin erässä. Jos poikasia on todella paljon, on tämä tapa suositeltavaa.

Laita emo ruokakuppinsa kanssa kuljetusboksiin ennen kuin poistat poikasia pestästä. Aloita valitseminen heikoimmista ja pienimmistä poikasista sejä niistä, joilta puuttuu ruumiinosia. Nämä yksilöt ovat hävinneet taistelun nimeltä "kuka ehtii ensin nisälle". Kehitys tasapainoiseksi yksilöksi on järkkynyt ja aliravitsemus heikentää näitä yksilöitä entisestään. Karsimisen pääperiaate on, että heikoimmat ja huono-osaisimmat valitaan ja terveimmät, suurimmat jätetään emon huomaan.

Kaikkein ikävin vaihe karsimisessa on lopetus. Aikaisemmin lopetuskeinoksi on suositeltu eetteriä, jota kuitenkin voi nykyisen eläinsuojelulain mukaan käyttää vain, mikäli se kaasuuntuu kokonaan. Tämä on kuitenkin kotioloissa hyvin vaikeaa toteuttaa. Eläinsuojelulain mukainen ja myös kasvattajalle terveellisempi vaihtoehto on hiilidioksidi, jota voi ostaa pienissä painepulloissa mm. kotiviiniliikkeistä. Hiilidioksidin toiminta perustuu siihen, että se syrjäyttää hapen veressä ja aiheuttaa ensin vain väsymystä ja lopuksi kuoleman. Sen käyttö ei aiheuta eläimelle tuska- eikä hallusinaatiotiloja. Hiilidioksidin käyttöön eikä säilytykseen liity myöskään samanlaista "vaaratekijää" kuin eetterin (joka voi syttyä myös itsekseen).

Yhdysvaltalaisten eettisen lopetuksen ohjeiden mukaan hiilidioksidia käytettäessä tarvitaan ilmatiiviisti suljettavissa oleva muoviastia. Tällaisen löytää helpoimmin elintarvikekäyttöön tarkoitettujen muoviastioiden joukosta, kunhan muistaa valita riittävän suuren. Laatikon seinään, pohjan lähelle puhkaistaan painepullon letkulle sopiva aukko, josta letku johdetaan sisään. Seinän aukko tiivistetään tarpeen mukaan (sieltä ei saa päästä happea astiaan). Laatikon pohjalle asetetaan esim. talouspaperia ja lopetettavat poikaset paperin päälle. Odota, että poikaset rauhoittuvat. Aseta kansi laatikon päälle niin, että kannen ja laatikon reunan väliin ja tilaa ilman poistumiselle. Aukaise sitten pullon hanaa ja sulje kansi sekä hana siinä vaiheessa, kun hiilidioksidi on syrjäyttänyt ilman laatikossa. Vaikka poikaset kuolevatkin rauhallisesti varsin nopeasti, voit pitää laatikon suljettuna vähintään puoli tuntia varmuuden vuoksi.

Ensimmäiset vaurioituneet poikaset voi eläinsuojelulain mukaan lopettaa alle kolmen päivän ikäisenä mekaanisesti päähän lyömällä.

Kun harkitset poikasten teettämistä, mieti tarkkaan pystytkö ajattelemaan asioita hiiresi kannalta. Ihminen ajattelee paljon tunteillaan, mutta ei pysty muuntautumaan hiiren ja kärsivien poikasten rooliin. Kukaan ei pidä karsimisesta, mutta hiirtään ajattelevainen ja elämää sekä terveyttä rakastavan kasvattajan on hiolehdittava kaveristaan, hiirestään.

Sinulla on vastuu emon ja poikasten voinnista!

Carita Gunnar - Haisulit 4/95, Ajankohtaistettu versio (2004)

Lisäyksiä vuodelta 1997:

Suomen eläinsuojeluasetuksen mukaan: "Kissa ja koira sekä muu vastaava pienikokoinen seura- tai harrastuseläin saadaan lopettaa, jollei sitä lopeteta eläinlääkärin toimesta asianmukaisella nukutus- tai lopetusaineella, ainoastaan ampumalla aivoihin, tai käyttämällä kaasua, joka aiheuttaa välittömän tajunnan menetyksen ja kuoleman. Jos lopettamiseen käytetään hiilimonoksidia, kaasun tulee olla asianmukaisesti jäähdytetty ja suodatettum eikä siinä saa olla ärsyttäviä aineita.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saadaan koiran ja kissan pentu sekä muun vastaavan pienikokoisen seura- ja harrastuseläimen pentu tai poikanen alle kolmen päivän ikäisenä lopettaa lyömällä eläintä päähän niin voimakkaasti, että se välittömästi menettää henkensä." - 32§