Hiiret

Perustietoa hiiristä

Lemmikiksi hiiri?

Kiharaiset hiirivauvat Kasv. Leena Koiranen Kuva: Arttu Väisälä

Hiirellä on ihmisen elättinä pitkä historia. Se onkin lajina jo pitkälle kesyyntynyt. Tämä tekee kesyhiirestä ihanteellisen ja helppohoitoisen lemmikin.

Kesyhiiren hyviin puoliin lemmikkinä lukeutuvat helppo käsiteltävyys, sosiaalisuus lajitovereita kohtaan, yksinkertaiset hoitovaatimukset, vähäinen tilan tarve sekä lajista jalostetut lukemattomat erilaiset turkki- ja värimuunnokset. 4-5 naaraan laumalle soveltuva hiiriterraario sopii pieneenkin asuntoon, ja kunhan aikuinen on vastuussa hiirten hoidosta, hiiriä voivat ohjatusti käsitellä melko pienetkin lapset.

Hiiri on varsin lyhytikäinen lemmikki, keskiverto eliniän jäädessä 1-2 vuoteen. Tätä voi pitää huonona puolena. Toisaalta yleensä voi olla varma, että hiirestä pystyy huolehtimaan sen koko eliniän, vaikka elämäntilanteet muuttuisivat. Naaraslaumaan on helppo totuttaa uusia tulokkaita, joten eri-ikäisistä hiiristä koostuva lauma pysyy omistajansa ilona, vaikka yksittäiset lauman jäsenet vaihtuvat.

Mikäli haluaa pitää lemmikkinä vain yhtä hiirtä, voi lemmikiksi hankkia uroshiiren. Urokset eivät useinkaan tule toimeen keskenään sukukypsiksi tultuaan. Uroshiiren huono puoli on voimakas hiirenhaju, mistä syystä ne eivät ole lemmikkinä yhtä suosittuja. Mikäli olet hankkimassa uroshiirtä, kannattaa käydä jonkun uroksen omistajan luona kokeilemassa, tuntuuko haju liian voimakkaalta.

Varmistu hiiriä hankkiessasi niiden sukupuolesta. Hiiri on erittäin tehokas lisääntymään. Se saa suuria poikueita ja on lisääntymiskykyinen jo hyvin nuorena. Ennen kuin teetät hiirelläsi poikasia tarkoituksellakaan, perehdy tarkoin hiiren kasvatukseen liittyviin perustietoihin.

Muista, että vaikka hiiri on edullinen lemmikki hankkia ja varsin lyhytikäinen, sekin tarvitsee sairastuessaan asianmukaisen hoidon, ja eläinlääkärikulut tulevat kalliiksi lajista riippumatta.

Hankinta

Kesyhiiren voi hankkia joko kasvattajalta tai eläinkaupasta. Kasvattajalta hankkiminen on monesta syystä suositeltavaa: Tällöin poikuetta teetettäessä on kiinnitetty huomiota myös hiirten luonteeseen ja terveyteen, kasvattajalta ostetut hiiret ovat usein helpommin käsiteltäviä, terveitä ja varmasti toivottua sukupuolta, lisäksi saat todennäköisemmin asiantuntevat neuvot hiiren hoitoon ja mukaasi myös tiedot hiiren iästä, turkki- ja värimuunnoksesta sekä vanhemmista. Kasvattajalta ostettu hiiri on myös hinnaltaan edullisempi kuin eläinkauppaostos. Itseäsi lähimmän kasvattajanimellisen kasvattajan löydät yhdistyksen kasvattajalistalta. Hiiriä voi tulla myös ostamaan yhdistyksen järjestämistä näyttelyistä, joissa kasvattajat myyvät poikasiaan.

Eläinkaupasta voi myös löytää hyvän lemmikkihiiren. Tärkeää on varmistua siitä, mistä hiiret ovat eläinkauppaan tulleet. Hyvät eläinkaupat pyrkivät hankkimaan myyntihiirensä kotimaisilta kasvattajilta, jolloin suurta eroa kasvattajalta hankittuihin hiiriin ei ole. Jotkin eläinkaupat kuitenkin tilaavat hiiret suurista ulkomaisista tukkukasvattamoista, joissa hiiriä kasvatetaan joskus heikoissakin oloissa pelkästään määrän lisäämiseksi, eikä niiden terveyteen tai luonteeseen kiinnitetä huomiota. Hiiret voivat jo kauppaan tullessaan olla kitukasvuisia, sairaita ja loisten vaivaamia, eikä niiden luonne välttämättä sovellu lemmikiksi lainkaan.

Hyvän lemmikkihiiren tunnistaa elinvoimaisesta olemuksesta ja uteliaasta luottavaisesta luonteesta. Luovutusikäisen poikasen tulee jo muistuttaa ulkomuodoltaan aikuista hiirtä. Mikäli hiiri ei pysy rauhallisesti edes tutun kasvattajansa kädellä, vaan sitä täytyy koko ajan pitää hännästä kiinni jottei se loikkaisi karkuun, on hiiri parempi jättää ostamatta.

Varusteet

Hiiren varusteet tulee olla valmiiksi hankittuna jo ennen hiirten hankintaa. Suositeltavin asumus on terraario, joko muovinen tai lasinen. 60 x 30 x 30 cm terraario on jo sopiva muutamalle hiirelle. Vanhoja akvaarioita voi saada hyvinkin halvalla, ja näistä tulee hyviä asumuksia hiirille, kunhan niihin rakentaa pitävän verkkokannen. Isompaan terraarioon on helpompi saada mahtumaan kaunis sisustus ja paljon virikkeitä. Aivan valtavaa terraariota ei silti suositella, sillä hiiri ei kaipaa erityisen suurta asuinaluetta, ja saattaa kokea olonsa turvattomammaksi hyvin suuressa tilassa. Myös häkki tulee kyseeseen, mutta tällöin pinnavälin on oltava 6 mm – muista varmistaa, ettei luukkujen kohdalla ole isompia aukkoja. Häkki on terraariota hankalampi pitää puhtaana eikä sinne saa yhtä paksua kuivikekerrosta.

Asumuksen lisäksi välttämättömiä tarvikkeita ovat juomapullo, jonkinlainen mökki/piilopaikka sekä erilaiset kiipeilyvirikkeet. Kiipeily on hiirten lempipuuhaa, joten näissä ei kannata pihistellä. Mökiksi kannattaa valita keraaminen tai puinen helposti puhdistettava vaihtoehto. Ruokakupin voi laittaa, mutta se ei ole välttämätön, hiiri saa lisävirikettä etsiessään ruokansa kuivikkeiden seasta. Hiiret juoksevat mielellään juoksupyörässä, mutta tämä on melko yksipuolista liikuntaa ja saattaa aiheuttaa addiktion. Mikäli laitat pyörän, varmista että se on tarpeeksi suuri (halkaisija n. 18 cm) ja rakenteeltaan turvallinen. Juoksulautanen on hyvä vaihtoehto pyörälle. Lisävirikkeiksi asumukseen sopivat taloudessa kertyvät wc- ja talouspaperirullien hylsyt, kananmunakennot sekä pienet kartonkirasiat.

Kuivikkeeksi käy kutterinpuru, hamppukuivike, kuiviketurve (sekoitettuna puruun) sekä hienojakoinen puuhake (kuten Mörtti-Röpö). Pesämateriaalia tulee olla reilusti, jotta hiiret pysyvät lämpimänä. Tarkoitukseen sopii heinä, olki, puukuitu sekä wc- tai talouspaperi. Kuivikkeet vaihdetaan tarpeen mukaan, yleensä viikon välein riittää. Asumusta ei ole välttämätöntä pestä joka kuivikkeenvaihdon yhteydessä.

Lk fawn banded Kuva Hanna Wallenius

Lk silver broken Kuva Hanna Wallenius

Hyvät lähtökohdat elämälle saanut lk pew poikanen Kasv. ja kuva Kaisu Airaksinen

Hiiren käsittely

Kesyhiiri otetaan kiinni asumuksestaan nostamalla esim. vessapaperirullan hylsyn avulla tai tarttumalla sitä hännän tyviosasta. Rohkeimmat hiiret voi vain poimia käteen, mutta usein kesykin hiiri pyrkii pakenemaan ylhäältä lähestyvää kättä. Pakeneminen kiinni otettaessa ei ole merkki huonosta luonteesta tai erityisestä arkuudesta, vaan normaalia. Kädelle laskettuna hiiri rauhoittuu, eikä sitä yleensä tarvitse pitää kiinni millään tavalla vaan sen voi antaa olla vapaasti. Toisin kuin monet muut jyrsijät, hiiri hahmottaa korkeuden hyvin, eikä yritä hypätä kädeltä alas. Nuoria tai muutoin vilkkaita hiiriä voi varmuuden vuoksi pitää samalla kiinni hännästä.

Kesyhiiren häntä on vahva tarttumaelin, ja hiiren nostaminen hännän paksusta osasta kiinni pitäen on täysin turvallinen ja suositeltava tapa käsitellä hiirtä. Tällä tavoin myös tuomarit käsittelevät hiiriä näyttelyssä. Huomaa, että kesyhiirestä poiketen okahiiriä tai seeprahiiriä ei saa koskaan nostaa hännästä. Niiden hännässä on erilainen rakenne, ja häntä voi katketa tai siitä voi kuoriutua iho, mikäli näitä lajeja tarttuu hännästä!

Varaudu hiirtä käsitellessä siihen, että kädelle ilmestyy papanoita ja/tai hiiren pissaa. Hiiri ei ole tässä mielessä kovin ”sisäsiisti”. Lisäksi hiirtä kiehtovat kaikenlaiset ulottuvilla olevat kolot, kuten hihansuut, eikä paidan alle pujahtanutta hiirtä ole aina niin helppo saada sieltä pois. Lapsia tulee valistaa hiirten käsittelyssä. Hiiri on hyvin pieni eläin, eikä sitä missään nimessä saa esim. puristaa. Aikuinen voi pitää käsiään lapsen käsien alla varmistuksena, kun hiiri on vapaasti lapsen kädellä.

Ruokinta

Hiiri tarvitsee perusravinnokseen laadukkaan hiirille tarkoitetun siemensekoituksen tai rehupelletin. Siemensekoitus on ravintona virikkeellisempi. Rehun valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota monipuolisuuteen, ravintoarvoihin ja siihen, ettei siihen ole lisätty tarpeettomia väriaineita tai vahvoja keinotekoisia säilöntäaineita. Laadukkaalla ruoalla hiiri pysyy hyvässä kunnossa ja sillä on hyvät eväät mahdollisimman pitkään terveeseen elämään.

Mikäli perusravinnossa on kaikki kohdallaan, ei hiiri välttämättä tarvitse mitään lisukkeita. Lisäravinnoksi voi kuitenkin antaa pieniä määriä esim. tuoreita vihanneksia, juureksia ja hedelmiä, lihaa tai kalaa, erilaisia puuroja ja soseita, raejuustoa tai leipää.

Raikasta juomavettä on aina oltava tarjolla juomapullossa. Tarkista pullon toimivuus säännöllisin väliajoin, pullo saattaa ajan kanssa esim. tukkeutua vesijohtoveden kalkista, eivätkä hiiret tällöin saa enää pullosta vettä.

Harrastamaan!

Hiirinäyttelyt ovat mukava harrastus. Vaikka et olisi kiinnostunut hiirten kasvattamisesta tai siitä vastaako hiiresi väri rotumääritelmää, kannattaa hiiri ilmoittaa näyttelyyn lemmikkiluokkaan. Lemmikkiluokasta saat asiantuntijan arvion hiiren kunnosta ja luonteesta, ja voit voittaa kivoja palkintoja. Pet-tuomarin arvio hiirestä vastaa suunnilleen eläinlääkärin kuntotarkastusta, mutta on huomattavasti edullisempi. Mikäli jotain onkin pielessä, saat paikan päällä myös neuvoja ongelman ratkaisemiseen.

Hiirinäyttelykärpänen puraisee herkästi, ja hiiriharrastajien pariin eksyttyäsi saatatkin huomata kohta haaveilevasi jonkin hienon värimuunnoksen kasvattamisesta. Kavereita näyttelyistä ainakin löytää, joten mukaan vain!