Seeprahiiret

Seeprahiiren ruokinta

Osa 1: Perusruokavalio
Osa 2: Lisäravinto
Osa 3: Vitamiinit ja puutostaudit

Perusruokavalio

Kuvat Arttu Väisälä

Seeprahiiri

Luonnonvarainen seeprahiiri ei ole erikoistunut mihinkään tiettyyn kasviin tai sen siemeniin, vaan pistää suuhunsa sattuman kaupalla kaikkea mitä sattuu löytämään. Joskus se ahmaisee ohimennen jonkun hyönteisen tai toukan proteiinintarpeensa tyydyttämiseksi. Tästä johtuen villiraidan ruokavalio on hyvin monipuolinen ja tämä tulisi ottaa huomioon myös kesyn vastaavan omaa suunniteltaessa. Väärä tai yksipuolinen ruokavalio voi aiheuttaa monia puutostauteja, jos eläimet sitten saavat kärsiä.

Hiiret arvostavat säännöllistä päiväohjelmaa. Ruoki ne siis päivittäin mahdollisuuksiesi mukaan aikalailla samoihin aikoihin, jolloin seepra tottuu siihen ja odottaa saapumistasi. Se on hyväksi eläimille ja sinulle itsellesi, koska silloin ruokkiminen ei unohdu kovin helpoisti!

Hyvänä perustana ruokavaliolle käy esimerkiksi Altromin rotta/hiiripelletti (elatus), joka sisältää kaikki ravintoaineet, vitamiinit, kivennäiset ja hivenaineet. Myös se etu pelletillä on, ettei seepra pääse valikoimaan vain parhaita paloja ruoasta, kun jokainen maistuu samalta. Pelletin hinta on n. 5 €/kg eläinkaupasta riippuen.

Eläinkauppojen siemensekoitukset ovat varsin huonosti seeprahiirille soveltuvia. Niissä on paljon keinotekoisesti värjättyjä ainesosia, arvottomia heinäpellettejä sekä siemeniä, joista seeprat eivät pidä. Seeprahiiriä miellyttävät eniten pienikokoiset siemenet ja monipuoliset siemensekoitukset. Sekoituksen voi hyvin tehdä itse, aineksia saa pieninä määrinä hyvinvarustetuista marketeista luontaistuoteosastolta. Seeprahiiret rakastavat kaikenmoisia hiutalemaisia herkkuja, kuten kaurahiutaleita. Ehdoton suosikki kuitenkin on vehnänalkiot, jotka muuten tekevät hyvää turkillekin!

Siemenseoksen sisällys

Sekoitussuhde ja ravintoainesisältö prosentteina:

määrä %

rasvaa

hiilihydraatteja

proteiinia

mineraaleja

vehnä

10

2

70

10

2

kaura

20

5

58

11

3

tattari

5

2

59

11

3

ohra

5

2

68

9

2

maissi

10

4

70

9

1

riisi

10

2

63

8

5

hirssi

15

3

59

13

3

kanariansiemen

10

6

52

15

6

heinänsiemen

10

2

55

6

2

auringonkukan siemen

1

54

6

20

2

hamppu

1

30

20

23

2

pellavasiemen

3

35

21

14

6

Juotava

Juomaksi seeprahiirelle annetaan vettä, ei mitään muuta. Vettä tulee olla aina tarjolla ja se vaihdetaan päivittäion. Kuumalla ilmalla on hyvä vaihtaa vesi raikkaaseen useampaankin kertaan päivässä. Vesipullo on hyvä pestä päivittäin, kerran viikossa perusteellisesti käyttäen pulloharjaa ja astianpesuainetta. Muistathan huuhdella pullon pesun jälkeen erittäin hyvin, ettei siihen jää pesuaineita! Veteen voi lisätä kuuriluontoisesti vitamiiniliuosta. Tällöin on erittäin tärkeää vaihtaa vesi päivittäin ja huolehtia pullon puhtaudesta.

Takaisin alkuun.

Lisäravinto

Seeprahiiri
Seeprahiiri

Tokihan raita muutakin tarvitsee, tässä ns. lisukkeiden prototyypit joista jokainen voi lähteä itse laatimaan mieluista ruokavaliota pikku possuilleen.

Tärkeimpänä lisukkeista mainittakoon heinä. Ensinnäkin se edistää ruoansulatusta ja toisekseen; seeprat rakastavat sitä, sehän kuvastuu jo niiden tavasta syödä sitä. Ensin ne pätkivät sen lyhyiksi paloiksi, sitten ne halkaisevat korrenkappaleet pituussuntaan ja ahmivat sisällön. Loppujen lopuksi heinä (tai se, mitä siitä on jäljellä) viedään pesän pehmikkeeksi! Tarkista, mikäli mahdollista, heinän laatu ennen ostamista. Hyvä heinä tuoksuu miellyttävältä. Se ei saa olla pölyistä tai haista tunkkaiselta. Homeinen tai likainen heinä voi vahingoittaa eläintä.

Kaikki tuoreet marjat, vihannekset ja juurekset, hedelmät, puiden oksat ja lehdet, havut, varvut, silmut, versot, kävyt, tammenterhot, luumun- ja persikankivet, puun- ja kaarnankappaleet, myrkyttömät sienet, ruohot, heinä, muu kasvillisuus ja niiden kukinnot, makeat juuret jne jne jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta kaikki syötäväksi kelpaavat luonnon antimet sopivat myös seeprahiirellesi ja tuottaa sille suurelti iloa!

Kasvisten ja hedelmien tulee olla aina tuoreita. Huuhdo ne huolellisesti, sillä säilöntäaineet ja hyönteismyrkyt samoin kuin muiden eläinten saastuttama ravinto aiheuttavat nopeasti myrkytyksiä tai sairauksia. Kasvikset ja hedelmät tulee myös aina kuivata, niitä ei saa antaa märkinä. Kuihtuneet ja kuivaneet tähteet on poistettava.

Kotiruoat, vauvanruoat ynnä muu käy hyvin vaihteluksi ja etenkin vauvanruoat sisältävät runsaasti vitamiineja, joten niitä kannattaakin tarjota. Kuivatut puiden oksat lehtineen, kerput ja muut vastaavat antavat lemmikillesi paljon ravinteita ja ilahduttavat sitä varmasti suuresti.

Koiran ja kissan kuivamuona, sekä keksit ovat omiaan tyydyttämään eläinvalkuaisen tarvetta. Varsinkin kantavalle/imettävälle naaraalle näitä olisi hyvä tarjota vähän reilumminkin. Voit tarjota seeprallesi myös palan keitettyä kanaa, naudansydäntä tai muuta rasvatonta lihaa. Eläinravinto ei koskaan saa olla vahvasti maustettua tai suolaista.

Kalkkikivi on erittäin tarpeellinen varsinkin nuorelle, kasvavalle yksilölle tai kantaville/imettäville naaraille. Muita hyviä kalkinlähteitä ovat kananmunan kuoret, joita seeprahiiret pureskelevat mielellään. Ja myös itse kananmuna maistuu niille erinomaisesti. Normaalin ruokintaohjelman lisäksi voit antaa ystävällesi hiukan kovaksikeitettyä munankeltuaista tai silavaa. Niissä on runsaasti rasvaa, mutta pieninä määrinä ne ovat terveellisiä.

Takaisin alkuun.

Vitamiinit ja puutostaudit

Seeprahiiri
Seeprahiiri

Seeprahiiret saavat helposti puutostauteja, jos niille annettu ruoka on vääränlaista tai vanhaa, jolloin siinä on jäljellä enää vähän vitamiineja. Siementen tulee olla vielä itämiskykyisiä, sillä vain sellaiset jyvät sisältävät tarpeeksi kaikkia vitamiineja jamuita tarpeellisia aineita.

Jos puutosilmiöt ovat jo näkyvissä, niitä on vaikea parantaa, joten on aina huolehdittava lemmikin oikeasta ja vaihtelevasta ruokinnasta!

Vitamiininpuutteet

A-vitamiinin puute aiheuttaa varsinkin iho- ja turkkivaurioita, näköhäiriöitä tai jopa kouristuksia ja halvauksia. A-vitamiina on porkkanoissa, kaikissa tuoreissa kasviksissa sekä banaanissa ja muissa hedelmissä. Munankeltuainen sisältää puhdasta A-vitamiinia.

B-vitamiinien puute aiheuttaa mitä erilaisimpia sairauksia, joista vakavimpia ovat suolistosairaudet ripuleineen ja laihtumisineen, kasvuhäiriöt, halvaantumiset ja kouristukset. Vehnänalkiot, leseet, hiivahiutaleet, kasvikset ja hedelmät sisältävät runsaasti B-vitamiinia.

C-vitamiinia seeprahiiri kykenee joiltain osin muodostamaan myös itse ja tätä vitamiinia on riittävästi vihanneksissa (esim. persilja), hedelmissä ja porkkanassa. Myös voikukanlehdet sisältävät paljon C-vitamiinia.

D-vitamiinin puutteesta kärsivällä on kaikki riisitaudin tyypilliset oireet; nuorilla eläimillä todetaan selvästi luuston heikkoutta, epämuodostumista ja kasvuhäiriöitä. Ennenkaikkea vääränlainen ravinto aiheuttaa tätä puutosta. Mutta voi käydä myös niin, että eläin saa liikaa D-vitamiinia, jolloin luista poistuu kalkkia ja ne murtuvat helposti. Samalla kalkkia kerääntyy sisäelimiin ja eläin voi saada virtsamyrkytyksen.

E-vitamiinia voisi nimittää myös "hedelmällisyysvitamiiniksi". Tätä vitamiinia on runsaasti tuoreiden vehnänjyvien alkioissa, myös munankeltuainen on hyvä E-vitamiinin lähde. Sen puute aiheuttaa hedelmättömyyttä, poikasten kohtuunkuolemista, kasvu- ja tasapainohäiriöitä, sekä halvaantumisia.

K-vitamiinia on kasviksissa ja sen puutteen seurauksia ovat suolisto- ja nenäverenvuoto, haavojen huono paraneminen (K-vitamiini edistää veren hyytymistä) ja nuorten eläinten kasvuhäiriöt. Myös seeprahiiri kykenee itse muodostamaan sitä suolistobakteeriensa avulla.

Kivennäis- ja hivenaineiden puute

Kivennäiset ja hivenaineet ovat välttämättömiä luuston muodostumiselle ja aineenvaihdunnalle.

Luuston muodostumiseen tarvitaan ennen kaikkea kalsiumia ja fosforia sopivassa suhteessa (2:1). Nämä molemmat kivennäiset ovat myös tärkeitä aineenvaihdunnalle, hermojen ja sydämen toiminnalle, maidontuotannolle ja monille muille elintärkeille ruumiintoiminnoille. Jos eläin saa yksipuolista ravintoa, kalsiumin ja fosforin suhde häiriintyy. Jos kalsiumia on liikaa, luut pehmenevät ja sisäelimet kalkkeutuvat. Fosforinpuute taas aiheuttaa hermo- ja aivovaurioita. Kalsiumin ja fosforin terveellinen suhde säilyy, jos seeprojen juomaveteen lisätään sopivaa kivennäis-vitamiinivalmistetta. Jauhemaista valmistetta voidaan myös sirotella ruoan joukkoon. Jos kuitenkin ruokit hiiriäsi täysrehupelleteillä, on tasapainoinen kivennäisaineiden saanti turvattu.

Myös hyvin tärkeät kivennäisaineet kalium ja natrium ovat vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Kalium vähentää ruumiin vedensitomiskykyä ja vaikuttaa siis päinvastaisesti kuin natrium, joka lisää sitä. Natrium kiihdyttää sydämen toimintaa ja mahdollistaa valkuaisen sulamisen. Kaliumia on runsaasti kaikissa kasvikunnasta peräisin olevissa ravintoaineissa, siis viherravinnossa ja jyväruoassa.

Magnesiumia, rautaa, kobolttia, jodia ja monia muita aineita nimitetään hivenaineiksi, koska niitä tarvitaan vain mitättömän pieniä määriä takaamaan aineenvaihdunta ja muut ruumiintoiminnot. Jonkin hivenaineen puuttuminen aiheuttaa silti selviä puutosilmiöitä ja lopulta johtaa sairastumiseen. Tuoreessa jyväruoassa, kasviksissa ja eläinkaupoista saatavissa kivennäis-vitamiinivalmisteissa on myös näitä hivenaineita.


Teksti: Lotta Ahlfors & Kaisa Kattilakoski

Takaisin alkuun.