Yhdistyksen nimi on Suomen Näyttely- ja Lemmikkihiiret ja sen kotipaikka on Helsinki.
Yhdistyksen tarkoitus on saattaa yhteen suomalaisia hiiri- ja näiden sukulaisjyrsijöiden harrastajia, syventää jäsenistönsä tietoa alaistensa jyrsijärotujen oikeasta ja asiallisesta hoidosta sekä hälventää ennakkoluuloja niiden lemmikkinäpitoa ja kasvattamista vastaan.
Toimintansa toteuttamiseksi yhdistys järjestää näyttelyitä, koulutus- ja tiedotustilaisuuksia, kokouksia ja muita kokoontumisia sekä harjoittaa alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi myös ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä.
Yhdistyksen jäsenet ovat joko varsinainen jäsen, perhe-, yhteisö-, kannatus- tai kunniajäsen. Yhdistyksen jäseneksi voivat liittyä yhdistyksen alaisista eläinroduista kiinnostuneet henkilöt ja oikeuskelpoiset yhteisöt. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy tai kutsuu yhdistyksen hallitus.
VARSINAISEKSI JÄSENEKSI voi liittyä henkilö, joka haluaa edistää yhdistyksen tarkoituksen toteutumista. 15 vuotta täyttänyt varsinainen jäsen voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen.
PERHEJÄSENEKSI voi liittyä henkilö, jonka ruokakunnassa on yhdistyksen varsinainen jäsen, tai joka kasvattaa varsinaisen jäsenen kanssa yhdessä yhdistyksen ja Suomen Kani- ja Jyrsijäliitto ry:n hyväksymällä virallisella kasvattajanimellä yhdistyksen ja liiton säännöissä mainittuja eläimiä. 15 vuotta täyttänyt perhejäsen voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen. Perhejäsen ei saa omaa yhdistyksen jäsenjulkaisua.
YHTEISÖJÄSENEKSI voi liittyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa edistää yhdistyksen tarkoituksen toteutumista. Yhteisöjäsenen hyväksyy yhdistyksen hallitus yhteisön kirjallisen hakemuksen perusteella. Yhteisöjäsenen edustaja ei voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen.
KANNATUSJÄSENEKSI voi liittyä henkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannatusjäsen ei voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen. Kannatusjäsen ei saa omaa yhdistyksen jäsenjulkaisua.
KUNNIAJÄSENEKSI voi yhdistyksen hallitus kutsua yhdistyksen toiminnassa tai alalla erittäin ansioituneen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön. 15 vuotta täyttänyt kunniajäseneksi kutsuttu yksityinen henkilö voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen.
Yhdistyksen jäsenet voivat yhdistyksen hallituksen luvalla perustaa yhdistyksen alaisuuteen paikallisia rekisteröimättömiä kerhoja, jotka eivät voi periä omaa jäsenmaksua, julkaista omaa jäsenjulkaisua eivätkä olla taloudellisesti itsenäisiä. Paikalliset kerhot ovat velvollisia tekemään toiminnastaan vuosittain selvityksen yhdistyksen vuosikokoukseen.
Varsinaisilta jäseniltä, perhe-, yhteisö ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruuden kullekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdityksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Jäsen katsotaan eronneeksi, mikäli hän ei maksa vuotuista erääntynyttä jäsenmaksuaan huhtikuun viimeiseen päivään mennessä. Jäsen voi liittyä uudelleen yhdistyksen jäseneksi ja on velvollinen maksamaan rästiin jääneet jäsenmaksunsa.
Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä määräaikaisesti tai kokonaan hallituksen päätöksen nojalla, jos hän toimii yhdistyksen tarkoitusperien tai sääntöjen vastaisesti, tai on syyllistynyt vilppiin.
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja sekä enintään kaksi (2) muuta varsinaista jäsentä ja vähintään nolla (0) ja enintään kaksi (2) varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on kalenterivuosi. Hallituksen tehtävänä on edustaa yhdistystä sekä panna toimeen yhdistyksen kokouksen päätökset.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä.
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
Yhdistyksellä on syyskokouksessa valittu yksi tilintarkastaja sekä yksi varatilintarkastaja.
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään viisi (5) viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle joko yhdistyksen omassa jäsenjulkaisussa tai jäsenkirjeessä. Kokouskutsun mukaan liitetään esityslista. Kokouksessa ei voida tehdä päätöstä muista kuin kokouskutsussa mainituista asioista.
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta hallituksen määräämänä päivänä vuosikokous ennen huhtikuun loppua ja syyskokous marras-joulukuussa. Yhdistys kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun yhdistyksenkokous niin päättää tai kun yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii hallitukselta määrätyn asian käsittelemistä varten.
Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, perhejäsenellä ja kunniajäseneksi kutsutulla yksityisellä henkilöllä äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi ääni. Muilla jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksessa. Jäsen voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen kautta allekirjoitetulla valtakirjalla. Asiamiehen on oltava äänioikeutettu yhdistyksen jäsen, ja hän voi edustaa kokouksessa itsensä lisäksi maksimissaan viittä (5) jäsentä.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla. Muutoin päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Päätös yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä annetuista äänistä. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joista toisen on oltava vuosikokous. Kokouksien välillä on oltava ainakin kuukausi. Purkamispäätöksen on kummassakin kokouksessa saatava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa sen varat käytetään yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän jälkimmäisen kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.