Genetiikkaa
Sekalaisia mielenkiintoisia
Muita mielenkiintoisia
Tärkeimpien geenien lisäksi hiiriharrastajilla on vaihtelevasti käytettävissään muita mielenkiintoisia geenejä kuin muualla genetiikkaosiossa käsitellyt tärkeimmät lokukset alleeleineen.
1. Silver si
Silver- eli silveeraava geeni saa aikaan valkoista tikkausta hiirenturkkiin. Silver-tikatussa turkissa on useammanlaisia karvoja: täysin valkoisia, täysin värillisiä, valkoisia karvoja värillisellä karvan kärjellä ja valko-väriraidallisia karvoja. Geeni on täysin resessiivinen. Silveerauksen määrä ja perusvärin syvyys sekä erityisesti karvanjuuren väri vaihtelee melkoisesti. Geeni aiheuttaa pigmentintuotannon lakkaamista karvoissa, karvanvaihtojen edetessä hiljalleen edeten. si/si -hiiret näyttävät pesäpoikasina samalta kuin Si/* -hiiret, mutta alkavat hopeoitua ennen kahden kuukauden rajapyykkiä.
Silveerattuja muunnoksia on standardissa silver grey (silveerattu black), silver brown ja silver fawn. Matkalla standardoiduiksi ovat silver blue, silver chocolate ja silver lilac.
1.1. Ay/* - si/si
Silveerattu dominantti keltainen Ay -hiirisilver fawn, silmien väristä riippumatta. Standardi vaatii "syvän kirkkaan" oranssia perusväriä ja "kirkkaan" oranssia pohjaväriä, eli rotumääritelmä sallii silver fawn hiirille vaaleamman pohjavärin - tosin pohjakarva on usein hiukan liian vaalea. Perusväri saa tällä muunnoksella olla selkeästi vaaleampi ja kellertävämpi kuin redillä tai fawnilla.
Silver fawnit hopeoituvat saman periaatteen mukaisesti kuin muutkin silver-tikatut muunnokset, mutta niillä on mielenkiintoinen ominaispiirre: tikkaus ei lisäänny tasaisesti hiiren ikääntyessä, vaan alkaa muuttua vähitellen heikommin erottuvaksi vanhemmilla hiirillä.
Genetiikkalähteissä ei ole mainintaa siitä, vaikuttaako b-lokuksen alleelit (B/B, B/b, b/b tai b:n sijalla bc) silver fawnien väritykseen (ks. 1.5. Pearl). Muut läsnä olevat väriin vaikuttavat geenit muuntavat punaisen pigmentin väritystä tavalliseen tapaansa.
1.2. A/* -- si/si
Silveerattujen agoutien värissä on paljon vaihtelua. Joillain on runsaasti silver-tikkausta, toiset taas menisivät tavallisista agouteista karvan juuren vaaleampaa väriä lukuunottamatta. si/si ei muuten vaikuta agoutin karvan kerroksien väreihin. Tämän muunnoksen silveerauksen sanotaan käyttäytyvän kuten Ay-pohjalla, eli alkavan vähentyä hiiren ikääntyessä.
Tämä genotyyppi antaa standardoiduista muunnoksista silver brownin.
1.3. at/* -- si/si
Tan-muunnosten kohdalla si/si tuottaa silveeratun tanin (foxatuilla silveraatun foxin). Näillä hiirillä selkäväri noudattaa tanittoman muunnoksen silveeraantumista, vatsaväri tikkaantuu kuten silver fawnilla.
1.4. a/a -- si/si
a/a B/B si/si tuottaa silver greyn. Tällä genotyypillä karvanjuuren väritys vaihtelee ihoa kohti vaalenevasta aina selkeästi vaaleaan saakka. Rotumääritelmämme vaatii mahdollisimman mustaa perusväriä, joka käytännössä tarkoittaa mahdollisimman mustaa tälle genotyypille, ei niin mustaa kuin hiirille on mahdollista saada. Pohjavärin toivotaan olevan "rikas sinisen musta". Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että pohjavärin sallitaan olla vaaleampi, jopa tummaan blueen viittaava.
Ei-agouti+silverit tuottaa aina hiiriä, jolla on jonkin verran runsaampi silveeraus vatsap
Genotyyppi a/a bc/* si/si tuottaa silver chocolaten. Hiiren tulisi olla väriltään rikkaan kultaisen ruskea, silver-tikkauksen kera. Väri ei ole geneettisistä syistä koskaan aivan yhtä syvä ruskea kuin chocolatella.
1.5. Pearl
B-sarjan geenit eivät aina täysin dominoi alempia alleelejaan ja hiirikasvatuksen kannalta merkittävin tapaus on a/a B/b si/si - joka tuottaa pearlin. b:n läsnäolo vahvistaa si/si:n vaikutusta niin, että karvan pohjaväri vaalenee lähes valkoiseksi ja varsinaista väriä jää enää karvan kärkeen, senkin ollessa sinertävän harmaata. at/* B/b si/si on pearl tan, jolla tan-vatsa ei toista selkäpuolen si/si:n vahvistumista.
1.6. e/e si/si
Tutkimuskirjallisuus ei kommentoi e/e si/si -hiirten ulkonäköä. On loogista, että hiiret olisivat ulkonäöltään samanlaisia kuin Ay/* si/si silver fawnit.